Viime aikoina varsinkin suoraa taustakanavaa on käytetty myös omien kriitikontaitojen näyttämönä. Tekstin avulla on heitelty mätiä tomaatteja lavalle. Jatkossa varmasti opitaan käyttäytymään ja esiintyjätkin osaavat sovittaa yleisön roolin toimivaksi. Taustakanavan paikkaakin varmasti jatkossa osataan harkita eri osapuolten yhteisenä neuvotteluna.

Räikeitä esimerkkejä ja niiden pohdiskelua:

• YLE Aikaleima-blogi 5.10.2009: #stophimanen @mindtrek: Taustakanava kanavoi turhautumisen
• Sometu-verkostossa Minna Takalan aloittama keskustelu 10.10.2009: Twitter-kapina HighEdWeb konferenssissa …
• Tuhat sanaa -blogissa 14.10.2009 Tuija kirjoittaa: Esiintyjältä vaaditaan vuorovaikutteisempaa otetta kuin koskaan
• Lapin Kansa 18.11.2009: Ylesö tweettasi puhujan kumoon

Kuitenkin enimmäkseen taustakanavat ovat pitäneet yleisön ajantasalla ja avanneet ulkopuolisillekin ikkunoita kiinnostaviin tapahtumiin. Jo ennen järjestävän organisoimia taustakanavia yleisö on ottanut mikrobloggauksen käyttöön Jaiku-palvelussa, sen seuraajassa Qaikussa sekä Twitterissä. Esimerkiksi Qaiku-palveluun perustetussa Seminaarikannussa raportoidaan tiuhaan erilaisia esityksiä. Rapoilu, kuten sisäpiirissä nimitetään, ei avaudu aivan hetkessä, mutta viestivirtaan tottuneille tämän tapainen oheistoiminto on muuttunut luontevaksi tavaksi tehdä muistiinpanoja ja jakaa ne saman tien tuttaville.

Tapahtuman verkkosivut ovat yhä useammin korvautuneet blogilla tai wikillä. Oletko törmännyt kiinnostaviin seminaari- tai konferenssisivuihin? Kerro kommentissa. Millä tavalla oman organisaatiosi tapahtumissa on hyödynnetty sosiaalista mediaa tai miten sitä voitaisiin hyödyntää?

Tässä joitakin äskettäisiä tapahtumia ja erilaisia verkkolaajennuksia:

• Mindtrek
• Konfabulaari
• Pedagogisia verkkoja kokemassa
• Virtuaalikorkeakoulupäivien blogi
• Rajatton oppiminen – Boundless Learning -blogi
• Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät

1. Uppaaminen on väännös sanasta upload eli lähetä tiedosto (vastakohtana download joka käännetään imuroinniksi tai lataamiseksi).
2. Upottaminen tarkoittaa verkkosisältöjen ohjaamista verkkosivustolta toiselle. Verkkopalvelut tuottavat usein valmiiksi upotuskoodin, joka voidaan sijoittaa (embed) toiselle verkkosivulle. Suomen kielellä upottaminen voi tietenkin olla huolten upottamista työhön tai laivan upottamista.
3. Uppoaminen on monimerkityksinen sana, joka voi viitata oppimiseen (uppoaako oppi nuppiin?), veneilyyn (pysyykö pinnalla vai uppoaako?), suojalkapalloon (uppoaa polvia myöten) ja moniin vertauskuvallisempiin yhteyksiin.

Suurena päämääränämme on tutustua teknologian sulautuviin ominaisuuksiin opetuksessa. Sulautuksessa upotetaan, suodatetaan, kanavoidaan, ohjataan. Monimutkaista ensikuulemalla, käytännössä yllättävän sulavaa.

Päämääränä tutkailla ensimmäisellä retkellä:

1. Millä tavoin vapaan sivistystyön oppilaitokset voisivat hyödyntää sosiaalista mediaa opetuskäytössä?
2. Millaisia yhteisöjä on olemassa?
3. Mitä tulisi tietää sosiaalisesta mediasta?
4. Käytännön esimerkkejä ja opetusta ryhmien ja fanisivujen tekemiseen.

Mutta ensin pitää vähän orientoitua. Mistä oikeastaan on kysymys sosiaalisessa mediassa? Katso ja kuuntele pieni opastettu kiertokäynti sosiaalisen median maisemissa (16 minuuttia, avautuu selaimelle, äänilaitteet päälle).